Kolme: uusi onnennumeroni?

Viikon kohokohdat: 30-vee synttärit juhlittu ja viimeisin poikaystäväkokelas dumpattu. Ehtihän tässä taas jo hetken romantisoida tyytyväisin mielin kunnes todellisuus tuli vastaan ja antoi kevyen slotarin. Herätys Jenny. Se mies ei ansainnut kaltaistani tosinaista. Eksäni priorisoi toistuvasti sosiopaattisen kaverinsa ylitse muiden, myös parisuhteemme. Toivottavasti tämä valehteleva ja varasteleva niljake tekee hänet onnelliseksi. Joulupukki tuokoon itselleni uusien tuttavuuksien taholta vain aitoja ja ihania ihmisiä. Ja vähän kuplivaa kenties kanssa.

Uusi vuosikymmen ja sinkkuna taas – ei kylläkään yhtään hullumpaa. Juuri kun suunnittelin kokeilevani taas vaihteeksi naisia löysinkin itseni kahden miehen välistä. Mahtavaa matematiikkaa: yksi mies pois, kaksi tilalle. Ei siis mikään plus miinus nolla – lohdutus- tai korvikesekoilu, vaan juuri mitä tarvitsinkin: hillitöntä hauskanpitoa, jonka jälkeen koin saavani miestä kaksinverroin eksääni verrattuna. Ja sainkin, kirjaimellisesti. Ehkä numero 3 oli enne, väistämätön yhtälö: juhlin kolmatta vuosikymmentä kolmen kimpalla. Täytyy tehdä tätä useamminkin, mieletön energian ja inspiraation hehku näkynyt myös työnteossa koko viikon. Riku kommentoi palaverissa näyttäväni pirteämmältä kuin aikoihin. Joku toinen käytti ilmaisua ”säteilevä”. Herra X ja herra Y, kiitos (kauneus-)hoidosta!

Retail therapy osoittautui maineensa mukaisesti toimivaksi selviytymismekanismiksi - eksklusiivisen ”fysioterapiani” ohella. Ostin hävyttömän hyvännäköisen iltapuvun, kasoittain koukuttavia alusvaatteita ja tietenkin muutamat kengät. Ehkä vielä pari uutta bilemekkoa ja shoppailut on shoppailtu tältä kuulta. Jos Visa-lasku pyörryttää myöhemmin, voin silti lohduttautua sillä etten ole tuhlannut penniäkään oikeaan terapiaan. Jenkeissä siihen hurahtaisi varmaan neljäsosa palkasta. Jos pitää itkeä miehen perään, itketään sitten ystäville ja poltetaan rahat hyviin baari- ja ostoskierroksiin. Jennyn neuvo erosta toipumiseen: seksi, samppanja ja shoppailu. Ihan sama missä järjestyksessä. Kolmen ässän sääntö skulaa aina!

Pikkujoulukausi elää nyt täysillä ja viimeksi vitsailemani konsultin hommat ovatkin herättäneet suurta kiinnostusta. Toistaiseksi olen jaellut pikkujouluvinkkejäni ilmaiseksi. Bileiden suunnittelu ja organisointi on niin hauskaa, ehkä pitäisikin tehdä pelkästään tätä. Siinäpä ehdotus yhtiökumppaneilleni: hoitakaa te kaikki tylsät hommat, mä ideoin vain bileitä tästä eteenpäin. Elämässä on niin paljon arkea ja aivan liian vähän juhlaa. Hyvien bileiden merkitystä ei voi ylikorostaa: bilekulttuuria tarvitaan niin yksilö- kuin yhteisötasollakin, sillä on kansantaloudellinen ja -terveydellinen funktio! Kansanterveydellisellä tarkoitan sitä, että elämänlaatu kohenee. Ihminen on sosiaalinen eläin ja luotu käymään ulkona. Liiallinen kotona möllöttäminen on mielenterveysriski, masentuuhan siinä jos ei koskaan luiki viihteelle ja kiipeä pöydälle joraamaan. Varsinkin tähän aikaan vuodesta. Kaikkina niinä kuukausina (muistaakseni lokakuusta maaliskuuhun) kun lääkäri määrää ylimääräistä d-vitamiinia pimeyden takia, määrää tohtori Woo myös reipasta radallakäyntiä. Kylmyys ja pimeys ottavat mielialan päälle vain, jos ei muisteta nauttia elämästä! Pitäkää huolta toisistanne ja pitäkää hauskaa, joulukuu on bailukuu ja hyväntuulisuus tarttuvaa!

Nähdään meillä,

Jenny Woo