Rakkauden ja riettauden kesä 2009

Nyt se on alkanut. Älyttömin inkkarikesä ikinä. Kauniin katastrofin ainekset on myllänneet ilmassa jo koko toukokuun, mutta vihdoin jokikinen kesänavausrituaali on suoritettu talviturkin heittämisestä baarifestareihin. Pyöränkin fiksasin. Kesällä EI sais harrastaa yksityisautoilua – ellei ole vuokrannut kreisikuumaa avoautoa. Ja cäbejä ei ehkä lasketa myöskään, pakkohan ihmisten on kotiin päästä ja tankojuoppouteenkaan ei voi kannustaa. Mun vaihtoehdot lienee nyt tosiaan ne fillari ja pirsseillä suhailu, koska kaahasin ajokorttini hyllylle. Ei auttanut flirtti, ei anelu; “..koska neiti: liika on liikaa”.

Sain kuin sainkin sen ostosmatkan alta pois, eli piipahdin Stokiksessa (pidemmälle ei tässä kiireessä kerennyt..) uusimassa kenkä-, laukku-, ynnä muut varastot. Impulsiivinen shoppailu on parasta, mutta visa vinkui hyvän maun ja järjen rajoilla tanssien. Tämäkin, toisaalta, kuuluu mun mielestä tähän ikään, elämäntilanteeseen ja varsinkin vuodenaikaan. Spontaanimeininkiä, harmitonta hedonismia, rajojen tietoista venyttämistä. Jos ei nyt, niin koskas sitten?

Myöskin eräs varma kesän merkki teki taas hauskan comebackin elämääni. Kaveri vuosien takaa, Madridin-ajoilta, tuli käymään stadissa. Istuin Groteskin terdellä syömässä, kun joku tarttui mua takaapäin hiuksista kiinni, kiskaisi pään kevyesti takakenoon ja moiskautti suukon mun kaulalle. Hullu nainen, aina yhtä näyttävä sisääntulo! Teema ja tapahtumien kulku saneltiinkin jo tästä hetkestä ja matka jatkui Torin terden kautta meille. Törkeetä sheikkailua, samppa virtasi ja oli aivan asiattoman hauska ilta. Lienee sanomattakin selvää, että jatkot pidettiin. Ja mikä parempi tapa juhlistaa vanhan frendin näkemistä kuin siveettömät jatkot? Siveellisenä naisena en kerro tässä kohtaa enempää.. If a gentleman never tells, a lady certainly does – but only to her gal pals, right?

Täten julistan kesän 2009 rakkauden ja riettauden kesäksi. Rakkauden jo löytäneet nauttikoot täysillä ja rakkautta yhä kaipailevat rakastakoot itseään, ystäviään ja läheisiään. Rakkautta ei pidä etsiä liian kiihkeästi; ei se etsimällä tai päättämällä löydy. Ehkä järkevintä on rietastella elämänsä ratoksi – kyllä Se Oikea, jos sellaista onkaan, jossain vaiheessa vastaan tulee. Eikä tarvitse olla parisuhteessa antaakseen ja vastaanottaakseen rakkautta. Ja mikä parasta: sama pätee myös muihin tarpeisiin! Rietastelkaa sydämenne kyllyydestä, mutta älkää särkekö sydämiä hauskanpidon lomassa. Pitäkää siis omanne ja muiden sydämet ehjinä, ei valheita tai väärinkäsityksiä. Puhdasta rakkautta tai puhdasta riettautta – parhainta, jos sekä-että!

Julistamani kesäntoivotus inkarnoituu jo mun “himassa” järjestettävien kesäklubien nimissä.. arvaa, kuka keksi ne? Musta tuntuu, että meininki tulee olemaan aivan järjetöntä, eli tervetuloa pilke silmäkulmassa!

Täysillä,

Jenny Woo