Ero-tiikkaa
Taas kaatui potentiaalinen, sähköinen suhteenpoikanen. Niinhän ne sanoo: nopea alku tietää nopeaa loppua. Pitäis tutustua hitaasti ja huolella, odottaa maltillisesti seksiäkin. Paskat! Eihän sitä voi sikaa säkissä ostaa. Jos toinen on täysin kehityskelvoton sängysssä tai yhteistä sänkykemiaa ei vain jostain syystä löydy, on hyvä tietää tämä heti alkuunsa eikä tuhlata omaa ja toisen aikaa. Muistan yhdenkin kerran kuukausien soidinmenot ennen seksiä ja lopulta tyyppi osoittautui ihan friikiksi. Ei ihme, että yritti pohjustaa mahdollisimman hyvin; ”luoda luottamussuhdetta” ennen kuin paljasti todellisen luontonsa. Hah. As if muuten hyvä suhde sais tekemään kreisikompromisseja makuuhuoneessakin?! Oon mäkin pervo, mutta en niin pervo. That one had to go. Tää viimeisin tosin: sääli että ei toiminut. Erotiikka nimittäin toimi. Eroon asti.
Erityisesti mua harmittaa tää ero, koska olin jo esitellyt tyypin pikatutustumisen jälkeen kaikille – ja vienyt kaikkiin mun kantapaikkoihin, joihin se tietty kans tykästy. Jenny Woohon bilettää, Fannyyn ja Dylaniin brunsseille.. me jopa käytiin romanttisella päiväreissulla Porvoossa ja fiilisteltiin Johansin terassilla. Nyt joudun salettiin törmäämään TAAS yhteen eksään suosikkimestoissani. Niinkun niitä ei ois ihan tarpeeks.
Kolkyt vuotta ja kolkyt miestä. No okei, ehkä pari enemmän. Kuka niitä laskee? Ainiin ja ehkä kymmenkunta naista kanssa. Joku sanoi mulle et ei lasketa saman sukupuolen sänkykokemuksia jos ne on ollut bi-curious-tyylistä säätöä eikä osapuolet ole all the way gay. Sopii mulle, jääpähän siveellisempi saldo. Toisaalta mun mielestä se on itsepetosta. Ja olenhan mä bi kuitenkin. Jostain syystä kaikki suhteet on kuitenkin aina olleet miesten kanssa ja naisten kanssa vain seksiä. Ehkä seurustelu-cv'ni kaipaa alan vaihtoa. Ehkä seurustelu naisen kanssa olis helpompaa ja ei tarttis taas istuskella tässä puimassa viimeisimmän eron syitä ja seurauksia. Ehkä miehet on vaan aivan perseestä! Paitsi homomiehet – teitä mä rakastan. Madonnaa lainatakseni: välillä toivoisin olevani homomies. Hankala selittää, mutta se vois olla mun juttu. Hmm..
Helteet vetelee kuulemma viimesiään ja loppukuusta tulis enemmän ”normaalia suomalaista kesää”. Ehkä ihan hyvä niin. Kuuma tuo mukanaan kiiman ja lähtee ihan käsistä tää touhu. Ja sit luulee että joku pikku romanssikin on säiden jumalatkin saanut puolelleen kun joka päivä paistaa aurinko. Hyvä Jenny, just niin. Säistähän voi aina ennustaa vaikka mitä. Mä tartten nyt jotain uusia tuulia. Rapusesongin alkaminen on aina se ”pilkku”, pitäis alkaa henkisesti valmistautuu syksyyn. Parit hyvät bileet lataa tietenkin tunnelmaan. Ensin perinteiset rapujuhlat ja sit elonkorjuujuhlat (eli tässä tapauksessa homonkorjuujuhlat, Jenny Woossa la 28.pv). Nokka kohti uusia haasteita!
En aio lauleskella celinedionien allbymyselfejä, liian maaniset fiilikset tulevasta. Jossain vaiheessa vaan huomaa et nää suhteiden katkeemiset on pakko käsitellä vähän nopeemmin, ei oo aikaa jäädä hautomaan joka kerta. Pikakelataan kaikki muu, mutta eletään täysillä loppukesään ja alkusyksyyn tarttuen. On niin paljon, mitä odottaa ja mistä nauttia. Jos vielä rakkausrintamalla saan kurssit nousuun niin elämä alkais olla oikeastaan aika täydellistä..
ikisinkkunne,
Jenny Woo
maanantai 9. elokuuta 2010
keskiviikko 16. kesäkuuta 2010
Lokit
Mä vihaan lokkeja. Sekä ”lokkeja” ihmisiä että niitä pirun lintuja joiden ääni on vastenmielisempi kuin kenenkään tuntemani kusipään. Toisaalta tajusin just yks aamu kännissä kotiin jolkuttaessani että lokkien kirkuna muistuttaa mua aina myös jostain hauskasta. Se on se jokakesän déjá vu jatkoille mentäessä tai jatkojen jälkeen, se taustamusiikki taksitolpalla. Joka vuosi, koko kesän. Joskus yksin laskuhumalassa, mutta yleensä seurassa ja liian pitkään jatkuneen humalan hurmoksessa. Matkalla kotiin tai panojatkoille. Myös iltapäivisin lokkien rääkynä saa mut aina hymyilemään hetkeksi ennen kuin muistan, kuinka vihaankaan niitä ruokaa kärkkyviä ja pommeja pudottelevia hirviöitä. Sekunnin verran kuitenkin hymyilyttää, koska tulee proustilainen aistimuisto – mun tapauksessa yleensä huvittava takauma viimeisimpään bileiltaan. Tänäänkin lounaalla sain, kiitos lokkikuoron, tyypillisen flashbackin viime viikonloppuna pokaamaani tapaukseen. Käveltiin pilkun jälkeen sen luo seksi mielessä, snägärin kautta. Virhe. Tyypillä oli majoneesia poskilla ja valkosipulinhajuinen hengitys.. jopa tuhdeissa promilleissani ja alkuillan ihastuksesta huolimatta tajusin luikkia himaan kesken soidinmenojen. Snägäri tappoi seksivibat.
Lokki-ihmiset on mielenkiintoinen ilmiö sekin. Ne tyypit jotka ei periaatteessa tupakoi eli osta omia röökejään, mutta seuraavat sua kuin hai laivaa joka sauhuille pummiakseen ”yhden” - ja ovat illan aikana huomaamattasi polttaneet puolet sun spadduista. Kustannusmielessä mua ei kiinnosta pätkääkään; voin sponsoroida kyllä kessut kaappi-tupakoitsijalle jos se sen elämää helpottaa, mutta röökipummit on helvetin ärsyttäviä koska sulla menee laskut sekaisin omasta röökinkulutuksestasi, et muista ootko polttanut illan aikana askin vai kaksi - vai kolme. Eikä silläkään niin väliä, kuka niitä laskee, mutta johan kaikuu vitut ja perkeleet siinä vaiheessa kun kaivat ”illan viimeistä röökiä” esiin ja huomaat askisi tyhjäksi ennen aikojaan. Voi saatana! Vaikka klassisena asetelmana snägärin tai seksin jälkeen (ja ei yhdistetä noita kahta samaan aamuyöhön, kuten opittiin..). Ja sitten on tietty samppanjalokit. Ne jotka ei osta ikinä juomista itse, vaan lipittelee tyytyväisin mielin aina jonkun muun maksamia pulloja. Se on ihan pöyristyttävää. Ookoo napata kiireessä lasi tarjoamatta uutta pulloa takaisin, mutta jotkut vetää jopa huoletta jurrit toisten piikkiin. Come on: yks ostaa ekan samppabotlan, toinen seuraavan, ja niin edelleen! Tätä sääntöä tottelemattoman reilukerhon jäsenet vois sitten olla parveilematta ympärilläni ja osallistumatta kuplivarundeille, kuitata vaikka kaljaa itselleen. Lokit on toisaalta yöelämässä pakollinen paha, ei niiltä voi välttyä. Paras siis ottaa asenne kuten tähänkin asti: en ärsyynny. Pummiminen on pummijan oma häpeä, mitä sitä alleviivaamaan. Ei se mua vararikkoon tuu ajamaan kuitenkaan, joten sponssattakoon päihteitä jatkossakin - pääasia että kaikilla on hauskaa ja ilta on onnistunut.
Kesäputki on alkanut vähintään yhtä tehokkaasti kuin aiempinakin vuosina. Samoin kuin ainaiset dietti-ihmiset valehtelee itselleen ettei voi pysyä laiharillaan kun on joku kiva illallinen tiedossa ja tupakoinninlopettamisesta haaveilevat siirtää lopetuspäivämäärää koska aina on lähitulevaisuudessa ”sellaista menoa, että kuitenkin sortuisin..”, samoin menettelee allekirjoittanut juomisensa suhteen. Kuiva kausi siirtyy, koska on force majeure - iltoja tiedossa. Turha taistella tuulimyllyjä vastaan, ei kai sitä nyt voi absolutistiks heittäytyä kesken parhaan bilesesongin. Joka keskiviikko on Blowjob Wednesdays, ja tänäkin perjantaina taas hillitön zumbakännikarnevaali tiedossa koska Antti Tuisku tulee meille. Ei kai tässä muu auta kuin antutua virran - ja viinan - vietäväksi. Ja seikkailla lokkiviidakossa. Kiristellään otsia ja kukkaronnyörejä joskus syksyllä, ei kesällä voi aloittaa mitään turhauttavia projekteja.
Jopa lokkien ystävä,
Jenny Woo
Lokki-ihmiset on mielenkiintoinen ilmiö sekin. Ne tyypit jotka ei periaatteessa tupakoi eli osta omia röökejään, mutta seuraavat sua kuin hai laivaa joka sauhuille pummiakseen ”yhden” - ja ovat illan aikana huomaamattasi polttaneet puolet sun spadduista. Kustannusmielessä mua ei kiinnosta pätkääkään; voin sponsoroida kyllä kessut kaappi-tupakoitsijalle jos se sen elämää helpottaa, mutta röökipummit on helvetin ärsyttäviä koska sulla menee laskut sekaisin omasta röökinkulutuksestasi, et muista ootko polttanut illan aikana askin vai kaksi - vai kolme. Eikä silläkään niin väliä, kuka niitä laskee, mutta johan kaikuu vitut ja perkeleet siinä vaiheessa kun kaivat ”illan viimeistä röökiä” esiin ja huomaat askisi tyhjäksi ennen aikojaan. Voi saatana! Vaikka klassisena asetelmana snägärin tai seksin jälkeen (ja ei yhdistetä noita kahta samaan aamuyöhön, kuten opittiin..). Ja sitten on tietty samppanjalokit. Ne jotka ei osta ikinä juomista itse, vaan lipittelee tyytyväisin mielin aina jonkun muun maksamia pulloja. Se on ihan pöyristyttävää. Ookoo napata kiireessä lasi tarjoamatta uutta pulloa takaisin, mutta jotkut vetää jopa huoletta jurrit toisten piikkiin. Come on: yks ostaa ekan samppabotlan, toinen seuraavan, ja niin edelleen! Tätä sääntöä tottelemattoman reilukerhon jäsenet vois sitten olla parveilematta ympärilläni ja osallistumatta kuplivarundeille, kuitata vaikka kaljaa itselleen. Lokit on toisaalta yöelämässä pakollinen paha, ei niiltä voi välttyä. Paras siis ottaa asenne kuten tähänkin asti: en ärsyynny. Pummiminen on pummijan oma häpeä, mitä sitä alleviivaamaan. Ei se mua vararikkoon tuu ajamaan kuitenkaan, joten sponssattakoon päihteitä jatkossakin - pääasia että kaikilla on hauskaa ja ilta on onnistunut.
Kesäputki on alkanut vähintään yhtä tehokkaasti kuin aiempinakin vuosina. Samoin kuin ainaiset dietti-ihmiset valehtelee itselleen ettei voi pysyä laiharillaan kun on joku kiva illallinen tiedossa ja tupakoinninlopettamisesta haaveilevat siirtää lopetuspäivämäärää koska aina on lähitulevaisuudessa ”sellaista menoa, että kuitenkin sortuisin..”, samoin menettelee allekirjoittanut juomisensa suhteen. Kuiva kausi siirtyy, koska on force majeure - iltoja tiedossa. Turha taistella tuulimyllyjä vastaan, ei kai sitä nyt voi absolutistiks heittäytyä kesken parhaan bilesesongin. Joka keskiviikko on Blowjob Wednesdays, ja tänäkin perjantaina taas hillitön zumbakännikarnevaali tiedossa koska Antti Tuisku tulee meille. Ei kai tässä muu auta kuin antutua virran - ja viinan - vietäväksi. Ja seikkailla lokkiviidakossa. Kiristellään otsia ja kukkaronnyörejä joskus syksyllä, ei kesällä voi aloittaa mitään turhauttavia projekteja.
Jopa lokkien ystävä,
Jenny Woo
tiistai 18. toukokuuta 2010
Mun tekee taas mieli!
Keväthumala, kevät ja humalat – ah! Koskaan ei oo niin kivaa olla kännissä kuin loppukeväästä: suunnitellaan kesää ja skålaillaan sille, että taas on selvitty masentavista marras- ja maaliskuista. Mä olen niin humalassa jo itse keväästä, että muut humalat tulee ihan ekstaattisina bonuksina. Mutta lunastelen toki bonukseni kaikella mielenkiinnolla; nyt jos koskaan ei tee mieli sylkeä lasiin. Varmoja kesän merkkejä onkin sää- ja luonnonilmiöiden ohella ilmiö nimeltä suun napsaus. Kurkkua kuivaa, kieltä ja mieltä kihelmöi ajatus erinäisistä aikuisten herkkujuomista - tekee mieli tilata kuplivaa, drinksu tai edes sidu jo lounaallakin. Kyl te tiedätte mitä mä tarkotan. Kesä tulee ja kännikarhut herää talviuniltaan. Ne joiden suu napsaa ja jalka kapsaa vuoden ympäri, menee täysin hunningolle muutaman kuukauden ajaks ja nekin joiden häntä viuhuu laiskanlaisesti tylsinä sesonkeina, löytää itsensä vahingossa päissään terassilta töiden jälkeen. Sitä se kesä tekee. Se tekee meistä hyväntuulisia ja saa suomalaisetkin hymyilemään – edes pienen sievän nimissä.
Eka kesä kolkyt veenä. En mä haluis olla yhtään nuorempi - olin niin paljon tyhmempikin. Vielä en oo vanha ja viisas (en vanha enkä viisas), mutta joka vuos vanhempi ja jos nyt en varsinaisesti viisaampi, en ainakaan tyhmempikään. Ei tartte kattoa kuin vuosi-pari taaksepäin ja mietin jo ”olinpa silloin vielä hölmö, enää en tekisi niin tai näin” - tai paskat, ei tarvii mennä edes kauas menneisyyteen: ”mitä hittoa mun päässä liikkui viiime vappuna”. Jokainen kännikoiruus ja -kommellus kummittelee kyllä ”kypsyvän kolmekymppisen” takaraivossa. Ja toisaalta mä olen oppinut nauraamaan itselleni ja olemaan vähemmän kova ruoskimaan itseäni esimerkiksi juuri juomisen suhteen – mikä siinä on että suomalaisittain pitää aina ottaa hirveä morkkis rehellisistä känneistä vaikkei edes olisi tullut töppäiltyä? To hell with that I say, eihän juomisessa itsessään mitään pahaa ole. Mitä lie vanhan kansan peruja, että ”sietää hävetä kun koskee viinanpiruun” - mä koen, että sietää hävetä, jos ei osaa nauttia siitä kohtuudella ja hyvällä omallatunnolla. Okei, kohtuus on suhteellista ja itse juon varmasti monen mielestä yli kohtuuden. Jennyn mikä on kohtuullista – määritelmä menee about näin: jos et kylvä tuhoa ympärilläsi juotuasi, voit varmaankin siemailla hyvillä mielin. Alkoholi vaikuttaa ihmisiin niin eri tavoin; toisista tulee melankolisia tai jopa aggressiivisia. Jos sun tekee mieli hypätä sillalta tai lyödä tyhmännäköistä tyyppiä dunkkuun viinanmakuun päästyäsi, on paras juoda tosi hillitysti tai ei ollenkaan. Ja jos näin ei käy niin mitä sitä annoksia sen kummemmin laskeskelemaan.
Musta itsestäni tulee kännissä hilpeä hölmö – energinen, estoton ja eksessiivinen. Pahin skenaario on se, että nolaan itseni tai sikailen jonkun makuun liian ronskisti, mutta mitäs sillä oikeastaan on väliä. Saksankielessä tais olla joku sellainen ilmaisu kuin ”päästää sika irti” synonyyminä juomiselle tai rilluttelulle. Se on mun mielestä kuvaavaa – mä haluan päästää sisäisen sikani irti silloin tällöin. Ei se sika ketään lyö tai itketä, mutta saattaa puhua pornoja tai puristella peppuja. Riettaus tulee vähän kaupan päälle ton juomisen kanssa, on vaan niin kivaa vähän rivoilla. Ja kesällä nyt varsinkin on ihan pakko antautua impulsseilleen..eiks ookin? Minkä pervo pervoudelleen voi. Ja tämä juoppo pervo aikoo jatkaa juopotteluaan ja pervoiluaan ihan ylpeänä. Merkitseviä katseita, silmäniskuja ja sähköisiä kosketuksia – kesän merkki numero kaks yltyneen samppanjanhimon ohella. Pannaan ranttaliks ja korjataan luumme sitten syyskuussa!
Kesäkissanne,
Jenny Woo
Eka kesä kolkyt veenä. En mä haluis olla yhtään nuorempi - olin niin paljon tyhmempikin. Vielä en oo vanha ja viisas (en vanha enkä viisas), mutta joka vuos vanhempi ja jos nyt en varsinaisesti viisaampi, en ainakaan tyhmempikään. Ei tartte kattoa kuin vuosi-pari taaksepäin ja mietin jo ”olinpa silloin vielä hölmö, enää en tekisi niin tai näin” - tai paskat, ei tarvii mennä edes kauas menneisyyteen: ”mitä hittoa mun päässä liikkui viiime vappuna”. Jokainen kännikoiruus ja -kommellus kummittelee kyllä ”kypsyvän kolmekymppisen” takaraivossa. Ja toisaalta mä olen oppinut nauraamaan itselleni ja olemaan vähemmän kova ruoskimaan itseäni esimerkiksi juuri juomisen suhteen – mikä siinä on että suomalaisittain pitää aina ottaa hirveä morkkis rehellisistä känneistä vaikkei edes olisi tullut töppäiltyä? To hell with that I say, eihän juomisessa itsessään mitään pahaa ole. Mitä lie vanhan kansan peruja, että ”sietää hävetä kun koskee viinanpiruun” - mä koen, että sietää hävetä, jos ei osaa nauttia siitä kohtuudella ja hyvällä omallatunnolla. Okei, kohtuus on suhteellista ja itse juon varmasti monen mielestä yli kohtuuden. Jennyn mikä on kohtuullista – määritelmä menee about näin: jos et kylvä tuhoa ympärilläsi juotuasi, voit varmaankin siemailla hyvillä mielin. Alkoholi vaikuttaa ihmisiin niin eri tavoin; toisista tulee melankolisia tai jopa aggressiivisia. Jos sun tekee mieli hypätä sillalta tai lyödä tyhmännäköistä tyyppiä dunkkuun viinanmakuun päästyäsi, on paras juoda tosi hillitysti tai ei ollenkaan. Ja jos näin ei käy niin mitä sitä annoksia sen kummemmin laskeskelemaan.
Musta itsestäni tulee kännissä hilpeä hölmö – energinen, estoton ja eksessiivinen. Pahin skenaario on se, että nolaan itseni tai sikailen jonkun makuun liian ronskisti, mutta mitäs sillä oikeastaan on väliä. Saksankielessä tais olla joku sellainen ilmaisu kuin ”päästää sika irti” synonyyminä juomiselle tai rilluttelulle. Se on mun mielestä kuvaavaa – mä haluan päästää sisäisen sikani irti silloin tällöin. Ei se sika ketään lyö tai itketä, mutta saattaa puhua pornoja tai puristella peppuja. Riettaus tulee vähän kaupan päälle ton juomisen kanssa, on vaan niin kivaa vähän rivoilla. Ja kesällä nyt varsinkin on ihan pakko antautua impulsseilleen..eiks ookin? Minkä pervo pervoudelleen voi. Ja tämä juoppo pervo aikoo jatkaa juopotteluaan ja pervoiluaan ihan ylpeänä. Merkitseviä katseita, silmäniskuja ja sähköisiä kosketuksia – kesän merkki numero kaks yltyneen samppanjanhimon ohella. Pannaan ranttaliks ja korjataan luumme sitten syyskuussa!
Kesäkissanne,
Jenny Woo
perjantai 19. maaliskuuta 2010
Nacuilua, dragäilyä ja kissailua
No wonder I'm bi-sexual. Lueskelin sattuneesta syystä freudilaisia määritelmiä homouden ja heterouden taustoista ja meni tietyt teoriat niin överiks ettei oikeen muuta voi kuin nauraa. Naisen kuuluisi Freudin mukaan tietyssä kehitysvaiheessa luopua klitoraalisesta seksuaalisesta nautinnostaan saadakseen vain vaginaorgasmeja, tai muuten ”päätyy” homoseksuaalisuuteen. Klitoris-nautinto on mukamas fallista ja sotii feminiinisyyttä ja heteroseksuaalisuutta vastaan. Jos tämä pitäisi paikkansa niin 99% naisista olisi sitten varmasti lesboja. Hmm.. sehän olis hauskaa!
Koska en oo ikinä tykännyt rajata nautinnon kentältä mitään mahdollisuuksia pois, olisin ehkä sitten freudilaisittain vaihtoehto C - ja poikkeus joka vahvistaa säännön. Tykkäänhän kaikenlaisista orkuista ja niiden antajiksi kelpaa yhtä lailla miehet kuin naiset. Mutta joka tapauksessa: ei se Freud tosiaan ihan kaikessa nappiin osunut..
Joskus mietin, että kaikki ihmiset ovat syntyjään bi-seksuaaleja (ja tässä se Freudkin on samaa mieltä, vaikka lähteekin harhateille selittäessään kuinka kyseisestä ”perverssistä tilasta” kasvetaan sitten pois..). Ehkä maku vaan myöhemmiten voimistuu suuntaan tai toiseen, toisilla. Ja toisilla pysyy fifty-fiftynä. Mulla on ystäviä, jotka vannovat sataprosenttisen homoutensa tai sataprosenttisen heteroutensa nimiin ja se on aina ollut mulle täysin utopistista. Ainahan on pakko olla jotain porsaanreikiä, ei kai näissä voi olla niin ehdoton?! Rakastan kiusata satavarmoja tyyppejä esittämällä kysymyksiä kuten: harrastaisitko mielummin seksiä suuntautuneisuutesi kanssa ristiriitaisesti saman tai eri sukupuolen kanssa, vai et seksiä ollenkaan? Eli jos olisit kuolla puutteeseen ja vaihtoehtosi olisivat ”ylittää rajasi/makusi” tai olla ilman? Entäs heteronainen: tosi, tosi puoleensavetävän naisen kanssa mielummin kuin vaikkapa iäkkään, ruman ja ylipainoisen miehen kanssa? Tai heteromies, kun hengailisit krapulassa kiimaisena ”hetero”-mieskaverisi kanssa ja tämä tarjoutuisi vaikkapa ottamaan sulta suihin – kieltäytyisitko muka? Sain ainakin yhden erävoiton väittelyissäni kun sataprosenttiseksi homoksi julistautunut miespuolinen ystäväni valitsi kumman kaa-leikissä olla mielummin Chisun kuin Jari Tervon kaa. No daa!
Ihana Chisu tuleekin meille vetämään nAcoustics-keikan 7.5.. ah! Täytyy sanoo et kaikki meidän nAcoustics-artistit on itse asiassa paitsi iloa korville, myös silmille. Tänään 19.3 Kristiina Brask, panisin. Kim Herold 9.4, panisin kanssa. Ja 18.6 tulee Antti Tuisku!!! Fan-fucking-tastic! Facebookista löytyy lisää tietoa nAcoustics-illoista.
Mut nyt kun ”don't miss”-happeningeista vouhotan, on vielä pakko mainita ens viikonloppu, joka tulee olemaan ehkä pähein ikinä! Ensin perjantaina (siis 26.3) KISSALAAKSO, jolloin 22-01 girls only = kauan odotetut naisten bileet (Dj Miia Magia!) ja sit lauantaina (27.3) vuoden kovin Drag-tapahtuma, DRAG DAY!! Drag Dayssä Lunesiksen maskeeraajat meikkaa KAIKKI halukkaat Drag-meikkeihin. Ja ne joilla on jo idiksiä Drag-hahmon suhteen voi pistää ykköset päälle ihan himasta lähtiessä, koska Blue1 palkitsee parhaan Dragin kahden hengen Lontoon matkalla!! Muitakin palkintoja ja palkintoluokkia on, kuten muun muassa worst drag/ freak drag/ hot tranny.. kannattaa pistää peruukkia päähän!
Aivan liian paljon hauskaa koko loppukevät, ei pelkoa nenän valkaisusta! Silläkin hinnalla, että kesä alkaa taas rillutteluntäyteisen kevään jatkeena ilman mitään bikinidiettejä tai paastoja, aion nyt vaan nauttia elämästäni. Ja kannustan kaikkia samaan! Kyllä noi hanget tosta sulaa - ja niin kauan kuin niitä on pakko vielä katsella voi suhtautua asiaan silleen, että valkoiset kinokset heijastelee nätisti auringonsäteet lärviin, eli brunaa saa paremmin! Always look at the bright side of life, ty-dy-ty-dyt-tydyt-tydy!
Täpinöissä tulevasta,
Jenny Woo
Koska en oo ikinä tykännyt rajata nautinnon kentältä mitään mahdollisuuksia pois, olisin ehkä sitten freudilaisittain vaihtoehto C - ja poikkeus joka vahvistaa säännön. Tykkäänhän kaikenlaisista orkuista ja niiden antajiksi kelpaa yhtä lailla miehet kuin naiset. Mutta joka tapauksessa: ei se Freud tosiaan ihan kaikessa nappiin osunut..
Joskus mietin, että kaikki ihmiset ovat syntyjään bi-seksuaaleja (ja tässä se Freudkin on samaa mieltä, vaikka lähteekin harhateille selittäessään kuinka kyseisestä ”perverssistä tilasta” kasvetaan sitten pois..). Ehkä maku vaan myöhemmiten voimistuu suuntaan tai toiseen, toisilla. Ja toisilla pysyy fifty-fiftynä. Mulla on ystäviä, jotka vannovat sataprosenttisen homoutensa tai sataprosenttisen heteroutensa nimiin ja se on aina ollut mulle täysin utopistista. Ainahan on pakko olla jotain porsaanreikiä, ei kai näissä voi olla niin ehdoton?! Rakastan kiusata satavarmoja tyyppejä esittämällä kysymyksiä kuten: harrastaisitko mielummin seksiä suuntautuneisuutesi kanssa ristiriitaisesti saman tai eri sukupuolen kanssa, vai et seksiä ollenkaan? Eli jos olisit kuolla puutteeseen ja vaihtoehtosi olisivat ”ylittää rajasi/makusi” tai olla ilman? Entäs heteronainen: tosi, tosi puoleensavetävän naisen kanssa mielummin kuin vaikkapa iäkkään, ruman ja ylipainoisen miehen kanssa? Tai heteromies, kun hengailisit krapulassa kiimaisena ”hetero”-mieskaverisi kanssa ja tämä tarjoutuisi vaikkapa ottamaan sulta suihin – kieltäytyisitko muka? Sain ainakin yhden erävoiton väittelyissäni kun sataprosenttiseksi homoksi julistautunut miespuolinen ystäväni valitsi kumman kaa-leikissä olla mielummin Chisun kuin Jari Tervon kaa. No daa!
Ihana Chisu tuleekin meille vetämään nAcoustics-keikan 7.5.. ah! Täytyy sanoo et kaikki meidän nAcoustics-artistit on itse asiassa paitsi iloa korville, myös silmille. Tänään 19.3 Kristiina Brask, panisin. Kim Herold 9.4, panisin kanssa. Ja 18.6 tulee Antti Tuisku!!! Fan-fucking-tastic! Facebookista löytyy lisää tietoa nAcoustics-illoista.
Mut nyt kun ”don't miss”-happeningeista vouhotan, on vielä pakko mainita ens viikonloppu, joka tulee olemaan ehkä pähein ikinä! Ensin perjantaina (siis 26.3) KISSALAAKSO, jolloin 22-01 girls only = kauan odotetut naisten bileet (Dj Miia Magia!) ja sit lauantaina (27.3) vuoden kovin Drag-tapahtuma, DRAG DAY!! Drag Dayssä Lunesiksen maskeeraajat meikkaa KAIKKI halukkaat Drag-meikkeihin. Ja ne joilla on jo idiksiä Drag-hahmon suhteen voi pistää ykköset päälle ihan himasta lähtiessä, koska Blue1 palkitsee parhaan Dragin kahden hengen Lontoon matkalla!! Muitakin palkintoja ja palkintoluokkia on, kuten muun muassa worst drag/ freak drag/ hot tranny.. kannattaa pistää peruukkia päähän!
Aivan liian paljon hauskaa koko loppukevät, ei pelkoa nenän valkaisusta! Silläkin hinnalla, että kesä alkaa taas rillutteluntäyteisen kevään jatkeena ilman mitään bikinidiettejä tai paastoja, aion nyt vaan nauttia elämästäni. Ja kannustan kaikkia samaan! Kyllä noi hanget tosta sulaa - ja niin kauan kuin niitä on pakko vielä katsella voi suhtautua asiaan silleen, että valkoiset kinokset heijastelee nätisti auringonsäteet lärviin, eli brunaa saa paremmin! Always look at the bright side of life, ty-dy-ty-dyt-tydyt-tydy!
Täpinöissä tulevasta,
Jenny Woo
tiistai 23. helmikuuta 2010
Susitarina
Tiedättehän tapauksen; yhden illan juttu onkin niin susi että mielummin puris kätensä poikki kuin jäis aamulla sen viereen köllimään enää sekunniksikaan. Mä koin nyt kaikkien susien isin. Klassiset inhorefleksien tuottajat pohjustivat shokkia tuttuun tapaan. Eli heräät muutenkin hiukan huonovointisena ja virkistyneisyyspisteistä vikatkin vie vanhalta viinalta ja muuten vain etovalta löyhkäävä ruho lähietäisyydellä itsestäsi, tietenkin naamaasi hönkien. Raskas kuorsausta muistuttava hengitys yhdistettynä hajuhaittaan ahdistaa jo ennen kuin hierot silmiäsi toiveikkaana, että kyseessä voisi kuitenkin vielä olla joku pastilleilla pelastettavissa oleva seksipommi. Näin ei tietenkään ole, vaan aistihavainnoista tämäkin tuottaa pettymyksen: näyttää ihan harakan perseeltä. Ei sillä, että olis tarttenut olla joku harvinaislaatuinen herkkupala mutta että tommonen kuvotus! Se viimeinen shottirundi varmaan sumensi taas arvostelukykyä.
Huimausta ja huonovointisuutta uhmaten hilaan itseni ylös susisängystä ja sihisen suomalaisella sisulla kohden vierasta kylpyhuonetta. ”Tekevälle sattuu ja rapatessa roiskuu”, mietin. Pidättelen paniikkikohtausta mantralla ”..myöhemmin taas naurattaa”, äkkiä vaan sunnuntaibrunssitiimi kasaan ja yks tasoittava Mimosa pahimpaan sydämentykytykseen. Vielä ei naurata.
Kamalan susipanon kämppä on tyyliltään juuri niin mauton kuin kuvitella saattaa. Paras etten kurki ympärilleni yhtään enempää, sotka-lipasto ja Eppu Normaali-juliste riitti olohuoneen halki kävellessä. Voi vittu! Kylppäri on arvatenkin törkyisessä kunnossa ja lattialla lojuu likaisia sukkia ja kalsareita – halvan näköisiä sellaisia vieläpä. Taidankin mennä suihkuun omassa kodissani.
Hiivin onnistuneesti ulos suden luolasta herättämättä itse sutta. Jumala, joku raja huumorintajullasi: voinko ainakin pyytää, etten unohtanut mitään tavaroitani sinne. Tai ainakaan tavaroita, jotka susi voi jäljittää muhun ja ottaa joskus yhteyttä? Jos se onnistui jotenkin saamaan mun numeron niin se on taas uusi puhelunesto hankittava, kivat.
Pikaisesti pirssi himaan ja yhdet hermosauhut puhelimessa juoruilun lomassa. ”Nyt ois niinku kriisipalaverin paikka. Joo, susitarina..eikä ollu edes mikään kehityskelpoinen susi. Vertaistukea ja viiden tähden brunssi, kiitos. Nähään alhaalla tunnin päästä. ” Pakollinen välikuolema vaahtokylvyssä ja jääkappikylmä geelinen eye-cooler viilentämään hehkulampun lailla polttavaa pärstääni ja laskemaan turvotusta silmien ympäriltä. Sitten vielä silmätipoilla punaisuus pois silmistä niin ehkä uskaltaa jo ottaa katsekontaktia ilman aurinkolasejakin. Mut pleksit messiin varmuuden vuoks, jos silmätippojen teho lakkaa.
Pommiherätys, pahin susi vuosiin ja silti: elämä voittaa. Mikään ei korvaa sitä hetkeä kun istut ystäviesi kanssa puimaan viimeisintä katastrofia ja huomaat, että tästäkin taas hengissä selvittiin. Oma susitarinani tarjoaa tietenkin muille vahingoniloiset naurut ja naljailut, mutta krapulaisten kokous päättyy toteamuksiin ”kaikillehan noita sattuu!” ja ”..jos ei veikkaa ei voi voittaa”. Välillä käy källejä, rillutteluruletissa on riskinsä. Mutta on se silti niin korvaamattoman hauskaa hiipiä Helsingin yöhön häntä viuhuen, tietäen joutuvansa ties mihin metkuihin. Yleensä ne metkut on hauskoja ja hekumallisia, susitarina sinne tänne on hyväksyttävä pakollisena pahana – oishan se jo tilastollinen ihme jos KAIKKI hairahdukset ois jättipotteja.
Vietit vie, minkäs pervo juoppo pervoudelleen tai juoppoudelleen mahtaa. Kyky nauraa itselle ja talsia leuka pystyssä kohti uusia kommelluksia auttaa kyllä. Itse asiassa mä odotan jo ens viikonloppua suu napsuen. Ehkä pikkulauantaina vois mennä parille – katkaisis kivasti tätä viikkoa.. ja torstaina nyt on ihan pakko! Perjantai on perinteinen ja lauantai kruunaa viikon. Onneks sunnuntaisin on kans hauskaa häppeningiä ettei mee ihan löysäilyks ja liskoiluks sekin. Maanantai ja tiistai on vähän väliinputoamispäiviä, mut oikeastaan tiistainakin vois mennä yksille. Maanantai on siis ainut masentava! Tehokas työpäivä? Pikemminkin tarpeeton viikonpäivä! Onneks maanantai on vain kerran viikossa..
Tanssii susien kanssa,
Jenny Woo
Huimausta ja huonovointisuutta uhmaten hilaan itseni ylös susisängystä ja sihisen suomalaisella sisulla kohden vierasta kylpyhuonetta. ”Tekevälle sattuu ja rapatessa roiskuu”, mietin. Pidättelen paniikkikohtausta mantralla ”..myöhemmin taas naurattaa”, äkkiä vaan sunnuntaibrunssitiimi kasaan ja yks tasoittava Mimosa pahimpaan sydämentykytykseen. Vielä ei naurata.
Kamalan susipanon kämppä on tyyliltään juuri niin mauton kuin kuvitella saattaa. Paras etten kurki ympärilleni yhtään enempää, sotka-lipasto ja Eppu Normaali-juliste riitti olohuoneen halki kävellessä. Voi vittu! Kylppäri on arvatenkin törkyisessä kunnossa ja lattialla lojuu likaisia sukkia ja kalsareita – halvan näköisiä sellaisia vieläpä. Taidankin mennä suihkuun omassa kodissani.
Hiivin onnistuneesti ulos suden luolasta herättämättä itse sutta. Jumala, joku raja huumorintajullasi: voinko ainakin pyytää, etten unohtanut mitään tavaroitani sinne. Tai ainakaan tavaroita, jotka susi voi jäljittää muhun ja ottaa joskus yhteyttä? Jos se onnistui jotenkin saamaan mun numeron niin se on taas uusi puhelunesto hankittava, kivat.
Pikaisesti pirssi himaan ja yhdet hermosauhut puhelimessa juoruilun lomassa. ”Nyt ois niinku kriisipalaverin paikka. Joo, susitarina..eikä ollu edes mikään kehityskelpoinen susi. Vertaistukea ja viiden tähden brunssi, kiitos. Nähään alhaalla tunnin päästä. ” Pakollinen välikuolema vaahtokylvyssä ja jääkappikylmä geelinen eye-cooler viilentämään hehkulampun lailla polttavaa pärstääni ja laskemaan turvotusta silmien ympäriltä. Sitten vielä silmätipoilla punaisuus pois silmistä niin ehkä uskaltaa jo ottaa katsekontaktia ilman aurinkolasejakin. Mut pleksit messiin varmuuden vuoks, jos silmätippojen teho lakkaa.
Pommiherätys, pahin susi vuosiin ja silti: elämä voittaa. Mikään ei korvaa sitä hetkeä kun istut ystäviesi kanssa puimaan viimeisintä katastrofia ja huomaat, että tästäkin taas hengissä selvittiin. Oma susitarinani tarjoaa tietenkin muille vahingoniloiset naurut ja naljailut, mutta krapulaisten kokous päättyy toteamuksiin ”kaikillehan noita sattuu!” ja ”..jos ei veikkaa ei voi voittaa”. Välillä käy källejä, rillutteluruletissa on riskinsä. Mutta on se silti niin korvaamattoman hauskaa hiipiä Helsingin yöhön häntä viuhuen, tietäen joutuvansa ties mihin metkuihin. Yleensä ne metkut on hauskoja ja hekumallisia, susitarina sinne tänne on hyväksyttävä pakollisena pahana – oishan se jo tilastollinen ihme jos KAIKKI hairahdukset ois jättipotteja.
Vietit vie, minkäs pervo juoppo pervoudelleen tai juoppoudelleen mahtaa. Kyky nauraa itselle ja talsia leuka pystyssä kohti uusia kommelluksia auttaa kyllä. Itse asiassa mä odotan jo ens viikonloppua suu napsuen. Ehkä pikkulauantaina vois mennä parille – katkaisis kivasti tätä viikkoa.. ja torstaina nyt on ihan pakko! Perjantai on perinteinen ja lauantai kruunaa viikon. Onneks sunnuntaisin on kans hauskaa häppeningiä ettei mee ihan löysäilyks ja liskoiluks sekin. Maanantai ja tiistai on vähän väliinputoamispäiviä, mut oikeastaan tiistainakin vois mennä yksille. Maanantai on siis ainut masentava! Tehokas työpäivä? Pikemminkin tarpeeton viikonpäivä! Onneks maanantai on vain kerran viikossa..
Tanssii susien kanssa,
Jenny Woo
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)